sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Ihmisen tunteet on ihmeellisiä. Miten nopeesti ne syttyy mutta toisaalta hälvenee taas. Luulisi esimerkiksi että kaipuu olisi suurempi jos ei nää rakastamaansa ihmistä, mutta ei, kaipuu hälvenee paljon helpommin ellei näe häntä. Tämän ihmisen lähellä taas kaipuu voi olla suurikin ellei saa vastarakkautta, ja jos ei ole mahdollista olla näkemättä häntä, kaipuu hälvenee niin hitaasti että se on tuskallisempaa.

Kun vaan oppisi tunnistamaan omat tunteensa. Rakkauttakin voi olla niin monenlaista, ettei aina tiedä onko se romanttista vai kaverillista rakkautta, vai sitten ei rakkautta ollenkaan, vaan ihastusta tai jonkinlaista kiintymystä.

Ihminen voi kieltää tunteensa, mutta ne eivät koskaan lakkaa olemasta. Niinkuin ihminen voi kovettaa itsensä ja olla välittämättä, mutta omatunto kolkuttaa aina jossain syvällä sisimmässä.

I need to get out
not to see you in vain
need to go my way
and see you again
heart full of emotions
that nobody knows
wondering in my head
until it explodes


maanantai 21. maaliskuuta 2011

ahdistuu tästä tunteiden sekamelskasta.... voisinko mä vihdoinkin ottaa selvää ittestäni?

paitsi et onhan se selvää, kaikki on hyvin sillon kun oon sun kanssa. paitsi kaipuu ja pelko.

lauantai 1. tammikuuta 2011

!

jos elämän tarkotus on rakastaa, miks se on niin tuskallista?

lauantai 16. lokakuuta 2010

älytöntä

Katsoin eilen (kakkoselta!) Homoillan, siis keskustelua homojen oikeuksista kirkkohäihin ja adoptioon.

Kirkko ja valtio pitäisi pitää täysin erillään toisistaan. Kirkolla on oma näkemyksensä mutta se ei voi vaikuttaa lainsäädäntöön kovinkaan paljon, vaikka valtionkirkko onkin. Raamatussa sanotaan, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja sanoi heille täyttäkää maa jnejnejne.... no, kirkko pitäköön kiinni tästä näkemyksestä, kansa pitäköön kiinni omastaan = valtion näkemyksestä.

Mielestäni kirkon ei tarvitse suostua vihkimään homoja avioliittoon. Siunata liiton silti voi, se ei vielä tarkoita sitä että kirkko hyväksyisi liiton, vaan rukoilee liiton puolesta ja toivoo sille kaikkea hyvää. Siinä on jo tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Jos kirkko alkaisi muuttamaan oppiaan, se jakautuisi varmasti. Tässä maailmassa on jo ihan tarpeeksi kristillisiä uskontokuntia, joiden opit eroavat vain joidenkin asioiden kohdalla.

Mitä tulee siihen että kirkon mukaan ihmisen tulisi lisääntyä ja täyttää maa, hah. Tässä maailmassa on jo ylikansoitustakin, eiköhän se tehtävä ole jo täytetty! Luulenkin, että homous, tai se että nykyään on helpompaa olla avoimesti homo ja toteuttaa itseään ja seksuaali-identiteettiään, on jonkinlainen uusi luonnonlaki. Se, että 'maailmassa on yhä enemmän homoja'(=kaapista ulos tulleita), estää ylikansoittumisen. Siis jos ajatellaan näin maailmanlaajuisesti.

Adoptiolaki taas voitaisiin mielestäni hyväksyä. Jos ihminen rakastuu sattumalta samaa sukupuolta olevaan (eikä näin ollen voi tehdä lapsia hänen kanssaan) ja kuitenkin palo saada lapsia ja perustaa perhe on suuri, niin ei kai tämä ihminen nyt herran tähden vaihtaisi puolisoaan eri sukupuolta olevaan, vain siksi että haluaa lapsia. Siinä hän sitten kituuttaa huonossa parisuhteessa, mutta ompahan ainakin lapsia, oikein luonnollisin keinoin.
Lapsen edusta puhuttaessa taas asiahan on niin, että tutkimusten mukaan sateenkaariperheiden lapsilla on jopa parempi itsetunto kuin heteroperheiden lapsilla, ja lapsen hankinta on aina pitkään harkittua ja siksi lapseen panostetaan. Ei voida siis sanoa että lapsen etu kärsisi, jos homoparit saisivat adoptoida lapsia. Parempi lapsilla on olla rakastavassa perheessä kuin lastenkodissa.

Nykyinen järjestelmä on jo melko tasa-arvoinen, tosin 'rekisteröidyssä parisuhteessa'- merkintä saattaa aiheuttaa ennakkoluuloja ja syrjintää edelleen. Korkeintaan maistraatissa samaa sukupuolta olevat voisivat mennä naimisiin. Silloin asiaan ei tarvitsisi sekoittaa kirkkoa. Kirkon arvoihin kuuluu edelleen suvaitsevaisuus ja rakkaus, vaikkei se homoliittoja hyväksyisikään. Meidän täytyy itse olla suvaitsevaisia ja ymmärtää tämä.

Kiitos, ei mulla muuta.

maanantai 30. elokuuta 2010

en ehkä kestä

jos mun pitää lopettaa tanssi. tai jompikumpi, hoppi tai show. Tanssi on ehkä ainut liikuntamuoto jota tykkään oikeesti tehdä, melkein rakastan. Selkä aina kipeenä, tosin nyt ei niin pahasti kun viime tiistaina. Noniin tiedän pitää vanhvistaa keskivartalon lihaksia muttakun tehdään joka tunnilla vatsoja ja selkiä ja kaikenmaailman lihaksia ja kun se pitäis saada syviin vatsalihaksiin asti, ja se niiden jännittäminen alitajuntaan. Enkä mä voi ajatella mitään muuta kun sitä itteään jos tanssin täysillä.

Mutta nyt se välilevy heiluu siellä ku mikäkin väkkärä.

ja taas tänään lähden uhmaamaan terveyttäni.

sunnuntai 29. elokuuta 2010

voisin tietty

alkaa kirjottaa tänne jotain järkevääkin. ääh se vaatii liikaa energiaa,

en voi kirjottaa poliittisia mielipitäitä kun ei ole tarpeeksi selkeitä sellaisia, ( paitsi että vihaan kapitalismia. [raha on jumala])
en voi angstata, kun ei ole mitään angstattavaa, tosin sekään ei olis kauheen järkevää
muotiblogia hyi en vois ikinä ajatellakaa pitäväni
ehkä valokuvausta vois mutta en kyllä kuvaa tarpeeksi
enkä jotain ruokakokkausblogia, pikkuveli ehkä voiskin
jostain ajankohtasista asioista vois muuten vaan kirjottaa, sais harjotusta yh n kirjotuksiinki, mutta ... eijaksa, kattoo jos nyt tulee sellanen päivä vastaan

mutta oli kyllä oikein sivistynyt viikonloppu
eilen oli sähellyskokkisota, tosin tuli tasapeli : )
juotiin viinilaseista maitoa ja kynttilänvalossa arvioitiin toistemme ruokia
sitten katsoimme hyvin sivistyneen leffan ja pelasimme sivistynyttä tanssipeliä, hehe

virailin myös mummulassa pitkästä aikaa ja kävimme marjametsällä, en tiiä mitä teen kaikilla näillä mustikoilla (paitsi mustikkapiirakkaa ja sehän on hyvä mun herkkulakolle )

kirjoitin myös elämäni parhaan enkun aineen, miten mä aina ajaudun kirjottamaan niistä uskontoa läheltä liippaavista aiheista

ja tatuointiin 26 päivää


maanantai 23. elokuuta 2010

jjei

olipas virkistävä viikonloppu

kahdet lähes random bileet, sain uusia tuttavuuksia : ))

ekoihin pyöräilin ehkä jotai 15 km :D olen järkevä

mutta hauskaa oli, kiitoksia vain kaikille !

nii ja 5-6 tuntii viikos tanssii, jos sais sen 5 kiloo jouluun mennes pois, ois jees : )

ja tunnen itteni nyt jo notkeemmaks! :D